En antanut rokottaa lastani rotavirusta vastaan

8 kommenttia:

Meillä oli tänään 2kk neuvola ja olin jo varautunut väittelemään neuvolan hoitajan kanssa rokotteesta. Minun ei kuitenkaan tarvinnut kun sanoa: "Ei kiitos, emme ota tätä rokotetta." Haluan kuitenkin korostaa heti alkuun, että en ole lääkäri tai rokotusasiantuntija. En neuvo ketään toimimaan samoin. Haluan vain tuoda omat ajatukseni julki. Jokainen vanhempi on itse vastuussa omasta lapsestaan ja hänen hyvinvoinnistaan.

Miksi?


Olen puhunut paljon Oliverin vatsavaivoista mitkä on nyt viimeaikoina vaan pahentuneet. Imetysdieetti toimii, mutta epäilen nyt viljojen aiheuttavan refluksioireita, kamalaa kipua ja huutoa. Jätän siis myös viljat pois ruokavaliosta kananmunan, maidon ja soijan lisäksi. Tälläiseen selvästi oireilevaan ja kehittymättömään suolistoon en halua laittaa yhtään enempää rasitetta, kun mikä on tarpeen. En halua lapsen joutuvan kärsimään kohtuuttomasti siltä varalta JOS tauti iskee, kun tauti ei ole hengenvaarallinen. Kiitos Suomen loistavan terveydenhuollon.

Mietin rokotteen kohdalla hyöty ja haittasuhteita. Otanko rokotteen lapselle sillä uhalla, että hän kärsii kivuista ja pahoista suolisto-oireista kuukausia, vuosia tai jopa loppu elämän? En anna 2 kuukautta vanhalle vauvalle edes kiinteitä ruokia, miksi laittaisin hänen herkkään suolistoon elävää virusta? Tässä kohtaa pakko mainita, että jos Oliver olisi "normaali vauva" en olisi koskaan edes kyseenalaistanut koko rokotetta vaan ottanut sen kyselemättä.

Edellä mainittujen varjolla voin todeta hyvällä omatunnolla, että meidän kohdalla riski saada ja sairastaa rotavirus on pienempi kun rokotteen aiheuttamat haitat. Rotavirus sairastetetaan ohi yleensä n. viikossa ja vakavimissakin tapauksissa se hoituu sairaalahoidolla, kun taas rokote voi aiheuttaa elinikäiset suolistovaivat jo valmiiksi kärsineelle suolistolle.

Joku kysyisi tässä kohtaa ymmärränkö minä mikä on laumasuoja? Tottakai ymmärrän. Ja siksi haluankin lapselleni kaikki muut rokotteet paitsi rotaviruksen ja vesirokon. En antaisi itselleni anteeksi jos kyseinen rokote aiheuttaisi vakavia jälkiseuraamuksia. Ja kuten jo sanoin, jos Oliverilla ei olisi vatsavaivoja - olisimme ottaneet rokotteen mukisematta.



Mitä ajatuksia herättää?



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶


PS: Jos kiinnostaa niin enemmän meidän arkea, 
imetysdieettiä ja mun treenailuja löydät mun instagramista!

40-VUOTIAS JA IHAN MUMMINA

1 kommentti:




Vieraskirjoittajana minun äiti, eli tuore mummi. 

Ajoitus Multa kysytään toistuvasti, miltä tuntuu olla nuori mummo. Asiaa on hiukan vaikea arvioida, koska en ole ollut vielä hetkeäkään tätä vanhempi mummi, mutta mummiutuminen tänä kesänä, 40- vuotiaana, oli ajankohdallisesti mitä täydellisin. Ja luulen, että ne muut isovanhemmaksi tulemisen tunteet eivät liity ikään mitenkään. 

Kun tuleva äiti ilmoitti raskaudesta, mietin silloisen työelämätilanteeni takia, että mistä löydän aikaa ja voimia auttaa, sekä luoda sidettä lapsenlapseeni. Mutta asiat ratkesivat omalla painollaan, ja olen nyt saanut viettää tyttäreni kanssa raskauden viimeiset kuukaudet, sekä alkaa tutustua pieneen tyttärenpoikaani. Haaveissa olisi jäädä hoitamaan poikaa kotiin sitten, kun Niinan täytyy palata työelämään, mutta tästä pitää varmaan keskustella myös lapsen vanhempien kanssa… 

Ajoitus mummiksi tulemiseen on ihanteellinen myös siinä suhteessa, että oma nuorin lapseni täyttää jo 12-vuotta, ja vaikka pari teini-ikäistä siinä välissä luovat omat haasteensa, lapsenlapsen kyläillessä minulla on aikaa keskittyä vauvaan ja hänen hoitoon, ja omista lapsista on vauvan hoitoon suuri apu. Meille on muodostunut toimivat rutiinit kyläilyhin: Äiti hoitaa ravitsemuksen, minä vaipanvaihdossa pyllynpesuosion ja pikkutätit pukemiset ja viihdytyksen. Toimii!

Isovanhemmuus Olen apuna vauvan hoidossa niin paljon kuin tarvitsee ja kun poika kasvaa, hän saa olla mummin kanssa aina kun haluaa. Omasta äitinä olemisen kokemuksesta huolimatta, koen tärkeäksi, että noudatan vanhempien luomia rutiineja ja käytänteitä heidän lasta hoitaessa. Se luo turvallisuuden tunnetta niin lapselle, kuin hänen vanhemmillekin, siitä, että homma on hanskassa. Mumminvaisto ei kuitenkaan vedä vertoja äidinvaistolle, niin parempi pelata varman päälle ja luottaa vanhempien antamiin ohjeisiin.

Ylpeä äiti Olen aina tiennyt, että Niinasta tulee hyvä äiti ja, että hän haluaa ja kykenee kantamaan vastuun pienestä ihmisestä. Tämä tuli hyvin selväksi jo Niinan ollessa pieni isosisko: Istuin sohvalla imettämässä vastasyntynyttä, pikkuveli noin kolme vuotta huhuili WC:sta, että kakka on tullut. Vastasin, että odota hetki, niin äiti tulee. Niina 6-vuotta katsoi hetken tilannetta, nosti paidan hihat ja ilmoitti: ”Mä meen pyyhkimään veikan pyllyn.” Ja niin meni. 

Erityisen ylpeä olen siitä, miten rennosti hän ottaa äitiyden. Hän on kiinnostunut, selvittää ja tutkii asioita, mutta poimii loputtomasta tieto- ja mielipidemäärästä itselleen ja perheelleen sopivimmat toimintatavat ja luottaa valintoihinsa. Ja Niina uskaltaa kyseenalaistaa. Uskon, että tuoreita vanhempia voi hämmentää tänä päivänä saatavilla oleva tietotulva. Mutta eriävän tiedon saannissakin on puolensa. Olen edelleen pahoillani siitä, että vuonna 1998 neuvolassa ohjeistettiin keittämään vauvan käytössä olevat pullot ja tutit päivittäin (keitin myös lelut) ja pitämään lattiat puhtaina vauvalle. Olisin toki voinut käyttää maalaisjärkeä ja lopettaa sen jokailtaisen keittelyn, imuroinnin ja lattioiden pesun jo hiukan aiemmin, kuin lapsen ollessa vuoden ikäinen? 

P.S. Niina, miten sun allergiat ja astma voi?


Rakkaudella, ihan mummina

Meidän poika sai nimen

Ei kommentteja:
Viime sunnuntai oli aivan älyttömän tunteikas päivä. Pojan mummot ja mun kummi oli järjestänyt pienelle aivan ihanat ristiäiset! Meidän oli tarkoitus aamulla mennä auttamaan järjestelyissä, mutta sattumalta ollaan Tonin kanssa molemmat sellaisia ihmisiä, että ollaan aina myöhässä. Jopa omista juhlista. Soittelin aamulla äitille aivan tuohtuneena siitä kun autosta puhkesi rengas ja mun hiukset oli vielä laittamatta ja Toni ei ollut ehtinyt edes suihkuun. Tulin siinä sanoneeksi, että "nyt myöhästytään sieltä hemmetin vihkitilaisuudesta!!" Hetken hiljaisuus ja purskahdettiin nauruun molemmat. Ei - meitä ei vihitty, mutta lapsi sai nimen Oliver Thomas Tojkander.


Kirjottelin jo mun instagramiin miksi haluttiin ristiäiset, vaikka ei olla uskonnollisia ihmisiä. Meille molemmille ristiäiset on ihana perinne ja rakastetaan perinteitä. Siksi tuntui luontevalta järjestää ristiäiset nimiäisten sijaan. Oliver saa sitten isompana päättää haluaako rippikouluun ja kuuluuko kirkkoon vai ei.

Nimen valinta ei ollut aivan helppo, Oliver oli muodostunut jo raskausaikana mutta toisesta nimestä käytiin pitkiä neuvotteluja. Toiseksi nimeksi meillä oli vaihtoehtoina myös Alek ja Joakim. Olen super tyytyväinen pojan nimeen, minusta se on kaunis ja juuri meidän pienelle sopiva.

"Jokaisen lapsen oikea nimi on rakas"
-Tommy Tabermann


Mitä mä sitten oikein syön? -Imetysdieetti

Ei kommentteja:
Pakko myöntää heti alkuun, että oon vielä hyvin hukassa mun ruokavalion kanssa. Toivon tähän asiaan helpotusta parin viikon päästä alkavalta treenivalmennukselta mihin aion yhdistää valmennuksen oman ruokavalion ja imetysdieetin. Sillä uskon saavani ruokavalion mikä on terveellinen vauvalle, mutta myös minulle. Kerroin mun imetysdieetistä aikaisemmassa postauksessa (käy kurkkaamassa tästä) ja nyt lupasin avata vähän mitä mä käytännössä syön.

AAMUPALA: 


Aamusin juon kaksi kuppia kahvia kauramaidolla ja MCT-öljyllä. MCT on kookospohjainen, mutta ei maistu millekkään. Laitan sitä ruokalusikallisen kahviin ja saan siitä nopeasti energiaa ja olo on paljon virkeämpi. Kauramaidoista ehdoton lemppari on Oatlyn iKaffe, mutta jos raha on tiukassa ostan mielummin melkein puolet halvempaa Valion Oddlygood -kauramaitoa. Kahvin kanssa syön muutaman Rosten siemennäkkileivän sellaisenaan. Se on niin hyvää ettei edes vaadi voita päälle. Löysin kuitenkin sattumalta Oatlyn "tuorejuuston" mikä on siis kaurasta tehty ja maustettu tomaatilla ja basilikalla. Toimii! Lisäksi jos on oikein nälkä niin syön Yosa merkkistä kaurajugurttia, miltään muulta merkiltä en ole vielä löytänyt hyvänmakuista maidotonta ja soijatonta jugurttia.

LOUNAS: 


Tämä on haastava. Pakko myöntää että mun lounas on usein banaani tai rasiallinen minitomaatteja. Ei hyvä, tää asia täytyy korjata.



PÄIVÄLLINEN:


Tämän viikon aikana olen joko syönyt laatikollisen sushia tai tehnyt hunajamarinoidusta broilerista,  kaurakermasta ja currystä kastikkeen ja syönyt sitä nuudelien tai riisin kanssa. Hävettävän laiska viikko ruoanlaiton suhteen.

ILTAPALA:


Iltapalaksi menee usein samat eväät kuin aamulla, paitsi että lisään leivän päälle viipaloitua avocadoa.


Onko dieetti toiminut?


Maidon, kananmunan ja soijan jättäminen pois ruokavaliosta on auttanut vauvan mahavaivoissa todella paljon. Vauva sai yhtenä päivänä pakkasesta pakastettua äidinmaitoa mikä oli ajalta ennen dieettiä (sisälsi siis maitoa). Tuloksena oli kahden päivän huuto, limainen vihreä kakka ja kova piereskely. Aika selvä maitoallergia minusta. Lisäksi vauvan kasvoilta on hävinnyt ns. "hormooninäppylät" (sattumaako?) ja vauvan pepun punoitus on myös kadonnut. Vauvan osalta dieetti siis toimii. 

Mun oma olo on virkeämpi kun aikaisemmin. Myös suolen toiminta on parantunut (mikä siis on uskomaton helpotus, koska kärsin pahasta ummetuksesta synnytyksen jälkeen). Tuntuu kuitenkin, että mun oma ruokavalio on vajaavainen. Paino on kyllä tippunut, mutta hyvinvointi koostuu paljon muustakin kun painon putoamisesta. En ole vielä keksinyt kunnollisia reseptejä ja ruokarytmi on hukassa jossain vauvan hoidon, koiran hoidon ja kodin hoidon välissä. 



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶
Pupu 6 viikkoa ja 6 päivää

Imetysdieetti -miksi aloitin ja mitä se tarkoittaa?

Ei kommentteja:
Raskauden jälkeen ehdin nauttia vapaasta syömisestä ilman rajoitteita vaan muutaman viikon, ennen kuin Pupulla alkoi vatsa oireilla. Aluksi ajattelin joka iltaisten itkujen olevan vaan normaalia vauvojen käytöstä, mutta kun huomasin vauvan ulosteen muuttuneen vihreäksi ja ilmavaivojen lisääntymisen osasin epäillä että jokin ärsyttää vauvan vatsaa.

Pupu on siis täysimetyksellä joten kaikki mun syömä päätyy maidon kautta vauvan vatsaan. Tämä asia on edelleen lääkäreidenkin keskuudessa kiistelty, toiset väittää ettei äidin ruokavalio vaikuta vauvaan ja vauvan kivuista huolimatta pitäisi syödä vaan normaalisti, mutta nykyään yhä useammat on sitä mieltä että imetysdieetti voi helpottaa vauvan oloa paljon eikä ole yhteydessä allergioiden lisääntymiseen. Aluksi jätin ruokavaliosta pois sipulin, vahvat mausteet (chili), ruisleivän, suklaan ja palkokasvit. Seuraavaksi huomasin, että hiilihapolliset juomat aiheutti tosi pahoja vatsakipuja. Näillä keinoilla päästiin pari viikkoa eteenpäin, mutta edelleen oli itkuisuutta ja vauvan uloste epänormaalia.


Neuvolassa lääkäri suositteli kokeilemaan maidotonta dieettiä ja heti kotiin päästyäni aloin googlettelemaan imetysdieettaamisesta (suosittelen facebook ryhmää Imetysdieettaajat). Yleensä jos vauva reagoi maidolle, niin hän reagoi myös soijalle ja kananmunalle. Aloitin siis suoraan MMS-dieetin eli muna, maito ja soija jäi pois ruokavaliosta edellä mainittujen lisäksi. Muutos näkyi jo parissa päivässä. Edelleen on ilmavaivoja, mutta joka iltainen huuto jäi pois meidän arjesta ja Pupu vaikuttaa tyytyväisemmältä. Ei kannata kuitenkaan hermostua jos tuloksia ei näy heti. Dieettiä kannattaa jatkaa ainakin kaksi viikkoa, sillä maitoproteiinilla kestää se aika poistua elimistöstä kokonaan. Dieetti vaatii myös tarkkuutta ja pitkiä hermoja. Maitoproteiinia löytyy todella monesta elintarvikkeesta, myös sellaisista mistä ei koskaan uskoisi sitä löytyvän (esimerkiksi mehujäät). Viikonloppuna tilasin ravintolasta maidottoman avocado pastan. Annos toki oli maidoton, mutta siihen päälle oli ripoteltu reippaasti parmesan-juustoa.. Eli tarkkuutta, tarkkuutta!
















Imetysdieettiä ei kannata jatkaa pitkään "omin päin", vaan aina olisi hyvä puhua neuvolassa asiasta ja teettää lapselle allergiatestit tulevaisuuden varalle. Esimerkiksi päiväkodissa et saa maidotonta ruokaa ilman lääkärin lausuntoa. Tai jos maidon tulo lakkaa ja joudut hakemaan korviketta on hyvä olla resepti valmiina. Myös omasta hyvinvoinnista pitää olla tarkka, monet laihtuu imetysdieetillä nopeassa ajassa liikaa ja siinä äidin elimistö kärsii. Mun äiti joutui olemaan kuopuksensa imetysaikana niin tiukalla dieetillä, että tukka lähti päästä ja kynnet halkeili. Onneksi nyt reilu 10-vuotta myöhemmin korvaavia tuotteita löytyy yhä enemmän ja mä olen pelkästään nauttinut imetysdieetistä!

Olen korvannut maitotuotteet kauratuotteilla. Meillä kauran huomattava lisääntyminen ruokavaliossa on näkynyt vauvan puklailulla. Onneksi puklailu on vielä hyvin vähäistä eikä siis häiritse vauvan kasvua. Olen kuitenkin pyrkinyt pitämään vauvaa pysty-asennossa syömisen jälkeen ja röyhtäyttämään kunnolla. Nämäkin keinot helpottavat vatsavaivoja huomattavasti.


Jatkossa mun blogista tulee löytymään ruokapäiväkirjaa ja ruokavinkkejä imetysdieetin ja oman henkilökohtaisen dieetin muodossa. Saa nähdä miten pystyn nämä kaksi asiaa yhdistämään järkevästi ja onko se ylipäätään mahdollista. Instagramiin jaan hyviä MMS-dieettiin sopivia tuotteita joita pystyt helposti (ja halvasti) nappaamaan omaan ruokavalioon mikäli dieetti olis sulle tarpeellinen! Vinkkaan myös muutaman hyvinvointikirjan mitkä jokaisen kannattaisi lukea jos haluaa yhtään perehtyä omaan hyvinvointiin ja puhtaan ruokavalion merkitykseen.


Instagramista mut löytää @niinaman


Miltä kuulostaa? Jäikö kysyttävää?



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶
Pupu 6 viikkoa ja 5 päivää