Onko raskausajan ruokasuositukset hätävarjelun liioittelua?

Ei kommentteja:

Mistä on pienet vauvat (ja ruokahimot) tehty?

Aina kun puhutaan raskaudesta, tulee väkisinkin puheeksi ne kuuluisat raskaushimot. Kenen tuttu on syönyt multaa tai haistellut betonia. Kuka on himoinnut suolakurkkuja pehmiksen seassa ja mitä kaikkea kummallista. Mun raskausajan oudoin ruokahimo taisi olla sokerirasituksessa käytetty sokerilitku mitä kaikki muut tuntuivat vihaavan. Himoitsin sitä niin paljon, että töissä ollessa mulla oli oma tyhjä pullo glukoosia ja haistelin sitä vähän väliä. En kuitenkaan kehdannut juoda työpaikan sokeriliuoksia, siinä pullollisessa oli reippaat 1200 kaloria pelkkää sokeria.

Kun puhutaan raskausajan ruokavaliosta ja erityisesti siitä kiellettyjen tuotteiden listasta ihmiset jakautuu kahteen ryhmään. Toiset noudattaa orjallisesti Eviran suosituksia ja lukevat joka ikisen pakkauksen ja putelin. Toiset taas luottavat "siihen kuuluisaan maalaisjärkeen". Useita keskusteluja seuranneena mun mielestä joillain on se maalaisjärki pahasti hukassa.

Otetaan esimerkiksi graavilohi mikä on kiellettyjen listalla listeria riskin takia. Listeria on bakteeri mikä voi läpäistä istukan ja aiheuttaa tulehduksen istukkaan ja sikiöön. Tämä tulehdus lisää keskenmenon, kohtukuoleman ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Usein kuulee ihmisten sanovan että "kyllä sitä graavilohta voi vähän maistaa!" Ei, ei voi. Listeria ei kysy oletko syönyt graavilohta palasen vai kokonaisen lohen verran. Jos siinä yhdessä haarukallisessa sattuu olemaan listeria-bakteeria niin tartunta on saatu. Miksi siis ottaa riskiä tässä asiassa? Se että mummon kaiman kummi söi raakaa lohta koko raskausajan ja sai terveen vauvan on vain hyvää tuuria. Sinä voit silti olla se epäonninen, joka syö vain yhden palasen ja menettää lapsensa sen takia.

Kuva: Annika Liinanki Photography

Kiellettyjen lista on pitkä, enkä ole itse täysin toteuttanut sitä orjallisesti. Pepsi maxi on tässä raskaudessa ollut mun suurin heikkous. Onnistuin välttelemään sitä ensimmäisen kolmanneksen ajan, mikä on vauvan herkintä kasvun aikaa. Sen jälkeen olen juonut sitä ilman mitään omatunnon tuskia. Pepsi max on vältettävien listalla sen sisältämän suuren kofeiini määrän takia. Kofeiini ei kuitenkaan ole tappava, vaikka ei se varmasti hyvää tee vauvalle (tai minulle).

Suosittelisin näille maalaisjärjen huutelijoille perehtymistä siihen, miksi joku asia on siellä kiellettyjen ruoka-aineiden listalla. Evira ei kiellä tai kehota välttämään huvikseen ruoka-aineita, aina löytyy pätevä syy siihen. Itse en uskaltaisi Facebookin ryhmissä tai keskustelupalstoilla neuvoa ihmisiä vasten Eviran ohjeistusta ihan mutu-tuntumalla.

"Kyllä mulle lääkäri sanoi, että Buranaa voi ottaa!"

Asia mikä mua on pitkään häirinnyt vauva-palstoja lukiessa on maallikoiden toteuttama epämääräinen lääkeneuvonta. Onneksi tämä on monessa Facebook ryhmässä kiellettyä ja siellä kehotetaan kääntymään lääkärin, neuvolan tai terantologisen tietopalvelun puoleen. Silti yhä edelleen törmää niihin jotka kertovat, että he ovat saaneet lääkäriltä luvan käyttää tiettyä lääkettä, VAIKKA se on raskausaikana kielletty - niinkuin Burana. 

Ihmiset eivät ymmärrä sitä, että jos lääkäri on antanut sinulle luvan käyttää tiettyä valmistetta - lupa on henkilökohtainen. Lääkäri on silloin arvioinut juuri sinun sairaushistorian, nykyisen tilan ja sikiön tilan ja ottaa täyden vastuun määräämästään lääkkeestä. Jollekkin toiselle henkilölle sama lääkäri voisi sanoa, että sinä et voi käyttää tätä valmistetta. 

Rakkaat raskaana olevat äidit, olkaa lähdekriittisiä ja luottakaa ainoastaan ammattilaisiin näissä asioissa. Elämme sentään Suomessa, missä ammatti apu on puhelinsoiton päässä. Suositukset muuttuvat joka vuosi ja se mikä on ollut sallittua 70-luvulla - voi nykyään uusien tutkimusten valossa olla kiellettyä. 

Raskaus-ajan ravitsemussuositukset: Evira


Meidän vauva on tehty Pepsi maxista, salmiakista, 

fetajuustosta ja onnen kyynelistä.


𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶

SAIRAALAKASSIN SISÄLTÖ

3 kommenttia:
Raskausviikko 37 menossa ja nyt on maaginen sairaalakassi eteisessä odottamassa lähtöä. Uskon että kassi joutuu odottamaan tuossa vielä monta viikkoa, sillä eilisessä neuvolalääkärin tutkimuksessa vauva ei antanut pienintäkään vihjettä että haluaisi tulla ulos vielä. Kohdunkaulaa oli jäljellä 3cm ja se oli kiinteä ja pysyi visusti kiinni. Alan jo pelkäämään, että tässä sitä ollaan vielä heinäkuussa.

Olen pitänyt jo monta viikkoa käsilaukussa aina powerbankia, neuvolakorttia, kuulokkeita, lääkkeitä ja eväitä. Ihan siltä varalta jos täytyisi lähteä sairaalaan vaikka vaan tarkastukseen. En inhoa mitään niin paljon, kun sairaalassa istumista akku tyhjänä ja nälkäisenä. Kirjoittelin aikasemmin "Paniikkikassin sisältö" -postauksen, minkä pääset lukemaan tästä!













SAIRAALAKASSIN SISÄLTÖ:


  • Imetysliivit
  • Liivinsuojat
  • Rintapumppu

-Ostin Emma merkkisen alipainepumpun ja toivon että se pääsisi käyttöön jo sairaalassa ja auttaisi maidonnousussa. Rintapumpun voi laittaa toiseen rintaan samalla kun imettää toisesta sillä se pysyy alipaineella paikallaan ja hoitaa homman itsekseen.

  • Tutti 
-En tiedä vielä tuleeko käyttöön ollenkaan. Usein taidetaan suositella, että ensin imetyksen on sujuttava hyvin ja vasta sitten voi ottaa tutin käyttöön. Toisaalta tutin antaminen voisi totuttaa vauvan juomaan myös pullosta ja silloin isä pääsisi osallistumaan enemmän vauvan hoitoon.

  • Meikkipussi / peili / hiusharja

-Haluan hyviä kuvia sairaalassa olo ajalta ja kotiinlähtöpäivänä!

  • Hygieniatarvikkeet     (deudorantti, meikinpuhdistusliinat, shampoo, hoitoaine, suihkusaippua, shaver, hammasharjat ja tahna mulle sekä miehelle) 
  • Nenäliinat
  • Vaihtovaatteet / kotiutumisvaatteet mulle
  • Kamera ja objektiivit
  • Puhelimen laturi














Mulle ehkä tärkein juttu on eväät! Jos en ole syönyt niin minusta tulee kiukkuinen ja pahoinvoiva. Olen myös kova lohtu/stressi syöjä, varmasti vetelen eväitä naamaan aina supistusten välissä jos olo vaan sallii. Eväiksi pakkasin laatikollisen pillimehuja, sillä kesäkuussa voi olla aika kuuma ja pillimehuja on helppo juoda maatessa. Suolaiseksi syötäväksi ostin mun lemppari herkkua - siemennäkkäriä. Se ei tarvitse voita eikä päällisiä, vaan on sellaisenaan jopa parempaa kun mitkään ruis-sipsit. Herkuksi pakkasin suklaapatukoita ja miehelle proteiinipatukoita.

Meillä on myös sopimus miehen kanssa, että hän tuo mulle sitten synnyttäneiden osastolle sushia, tuoreita mansikoita ja skumppaa. Näitä olen himoinnut jo monta kuukautta ihan hulluna.



















Miehelle pakkasin oman pussukan sairaalakassiini. Se sisältää rennot vaihtovaatteet, suihkusaippuan, deudorantin ja uikkarit siltä varalta jos päästäisi yhdessä ammeeseen lievittämään supistuskipuja. Mielestäni oli tärkeä pakata miehelle oma kassi, sillä on hyvin todennäköistä että mies joutuu tulemaan sairaalaan suoraan töistä eikä välttämättä pääse heti käymään kotona.

















Vauvan kotiutumisvaatteita oli kaikista ihaninta pakata. Siinä heräsi ajatukset, että kohta sitä mennään sairaalaan kahdestaan ja tullaan sieltä kotiin kolmisin. Kohta nämä pienet vaatteet saa pukea  pienen ihmisen päälle. Vauvalle pakkasin muutaman oman harson, unilelun, sukat, tumput, pipon, housut ja pitkähihaisen-ja lyhythihaisen bodyn. Sään mukaan valitsen sitten kumpi body laitetaan päälle kotiinlähtö päivänä.

Kotona laitoin turvakaukalon valmiiksi ja siinä odottaa vauvaa pörröinen nallepuku mihin pienen voi sitten sujauttaa kun mies tulee hakemaan meitä sairaalasta. Omaa autoa meillä ei ole, mutta meillä on usein anopin tai appiukon auto lainassa. Täytyy siis vielä opetella miehen kanssa turvakaukalon telakan asennus autoon ja kaukalon kiinnittäminen. En halua, että opettelu alkaa vasta sairaalan parkkipaikalla. Haluan mahdollisimman nopeasti ja rauhassa kotiin ilman turhaa stressiä siitä onko se kaukalo nyt varmasti oikein asennettu.


𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶
RASKAUSVIIKKO 37

Mikä oli sun MUST-juttu sairaalassa olo aikana?

Mun koti ei enää oo mun kropassa

Ei kommentteja:
Olen asunut jo useita viikkoja jonkun muun kehossa. Omat jalat ei tunnu enää omilta, eihän niillä voi edes kävellä kaiken sen turvotuksen takia. Eikä mitkään kengät mahdu jalkaan, paitsi iskän rantasandaalit kokoa 45. 

Selkäkipu vaatii kääntymään kyljeltä toiselle vähän väliä, mutta pelkkä kääntyminen tuntuu urheilusuoritukselta ja saa ähkimään tuskasta. Kääntyminen myös vaatii keskittymistä, joten joudun heräämään kunnolla joka kerta kun selkä vaatii asennon vaihtoa. Se niistä yöunista.

Viikon sisään mun lantiossa on alkanut tuntumaan outoa painetta. Tuntuu kun olisi keilapallo jalkojen välissä koko ajan. Se hidastaa liikkumista entisestään ja joskus jopa autoon kiipeäminen on tuskaista. Keho tuntuu muutenkin kasvaneen ihan valtavaksi ja oma liikkuminen hidastuu päivä päivältä. Puoliso ja paras ystäväni ovat oppineet jättämään mut autolla aina suoraan kaupan oven eteen. Sillä aikaa kun minä lyllerrän kolmen metrin matkaa kohti ovea on toinen jo ehtinyt parkkeeraamaan auton, hakemaan ostoskärryt ja suorittamaan oikeastaan koko kaupassa käynnin.

Mun kohdunkaulan seuduilta kuuluu myös öisin asennon vaihdon yhteydessä kamala poksahdus. Ääni on niin kova, että olin ekoilla kerroilla varma että nyt hajosi jotain ja oikein odotin lapsiveden valuvan kohta reisiä pitkin. Mitään muuta ei kuitenkaan tapahtunut. Joku tai jokin vaan poksahtelee sisälläni, kun ilotulite.




















Miten en osannut yhtään varautua tälläiseen oloon? Luotin kehooni ihan täysin raskauden alkaessa. Kuvittelin lenkkeileväni koirien kanssa aktiivisesti vielä ennen synnärille lähtöä ja nauttivani ihanasta keväästä söpön raskausmasun kanssa. Todellisuudessa olen ollut viikkoja sairauslomalla, koirat on ollut yhtä kauan hoidossa muualla koska en aina pysty kävelemään edes vessaan.

Hyviäkin päiviä onneksi on. Joskus turvotus antaa mulle armoa sen verran, että saan nauttia kokonaisesta vuorokaudesta jalkojen päällä. Silloin aktivoidun heti, lähden ulos kavereiden kanssa ja hoidan kaikki mahdolliset asiat aina siivoomisesta kaupassa käyntiin. Usein tämä kuitenkin kostautuu seuraavana päivänä, mutta se on sen ajan murhe.


Täytyy nauttia täysillä niistä 

lähes tuskattomista hetkistä. 


Tässä olotilassa oppii arvostamaan sitä omaa vanhaa kehoa kaikkine vikoineen. Tein kropalleni lupauksen, että raskauden jälkeen alan pitää siitä parempaa huolta. Teen siitä paikan missä on hyvä olla ja panostan omaan hyvinvointiin. Ikuisena optimistina löydän siis tästäkin kokemuksesta jotain hyvää. Esittelin jo instagramin puolella kirjan johon olen rakastunut täysin! Nimittäin Kehon korjaus opas. Täytyy kertoa siitä lisää myöhemmin, sillä se tulee olemaan iso osa mun kehon muutosta.



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶
RASKAUSVIIKKO 36

Hei Curly Göörlit rauhottukaa vähän

4 kommenttia:
Ihan sama minkä somen avaan niin ensimmäisenä ruutuun pomppaa #curlygirl. Facebook on täynnä kyselyitä mitä hoitoainetta saa käyttää, mistä sitä löytää ja kenellä on kivoimmat kiharat. Lasketaan myös yhdessä päiviä kuinka monta päivää olet ollut khööli khööl ja ketä kaikkia on saatu houkuteltua mukaan omista miehistä lähtien. En tiedä onko tämä villitys, vai uusi kultti kaikille sulfaatittomien hoitoaineiden palvojille. Vuoden 2019 gooletetuin juttu taitaa olla Curly Girl.

Kampaajien tiedossa tämä metodi on ollut tiedossa jo vuosia. He ovat kannustaneet kiharatukkaisia asiakkaita noudattamaan saman tyyppisiä hoito-ohjeita ja välttämään suoristusrautoja. Silti vasta tämän vuoden puolella kiharat on räjähtänyt käsiin. Kamalinta tälläisissä villityksissä on se, että niihin lähtee mukaan myös sellaisen hiustyypin omaavat joille tämä ei sovi lainkaan. On lähinnä huvittavaa katsoa naisia joiden hiukset näyttää pelkästään siltä ettei niitä ole pesty kuukauteen ja siitä voisi sipaista voita leivälle. Mut hei #curlygirl!


Naiset kulkevat vanha t-paita päähän kiedottuna pitkin asuntoa ja joskus joutuvat jopa käymään kaupassa tämä turbaani päässä - sillä hiukset eivät kuivu koskaan. Hiustenkuivaajaa ei saa käyttää kun korkeintaan kylmäpuhalluksella mistä ei ole mitään hyötyä. Turbaani pesiytyy siis päähän juhannukseen asti. Lisäksi hiuksiin täytyy keitellä ihmeellisiä siemenneste.. eikun siis pellavansiemen geelejä. Jos unohdat nämä keitokset muutamaksi päivää purkkiin alkaa tämä ihana luonnontuote kasvaa hometta. Haittaakohan tämä käyttöä?

Varokaa siis kaikkia Curly Girl -metodiin hurahtaneita naisia, sillä kaikki keskustelut aloitetaan "luitko muuten tästä khööli khööl kikasta" tai "arvaa kuka muu on alottanut metodin!!" Myös miehet, lapset, naapurit, koira ja anoppi on vedetty mukaan tähän metodiin halusivat he tai eivät. Kovimmat kultin johtajat ovat laajentaneet metodin käyttöä jo miestensä partoihin ja säärikarvoihin.

Mistä sitten tunnistaa khööli khöölin? 


  • Hänellä on tietenkin kihara tukka, tai ainakin jotain sinne päin. 
  • Sitä ei ole harjattu viikko kausiin.
  • Hän kyykkii Prisman shampoohyllyn takana ja lukee JOKA IKISEN shampoo ja hoitoaine pullon tarkasti läpi ja mutisee hiljaa "tässäkin on hitto sulfaattia ja silikonia".
  • Hän toistaa lauseissaan usein käsitteitä joita me tavalliset ihmiset emme ymmärrä. Mikä hiton Co-wash tai ploppaus??
  • Hän ei todellakaan lähde mökillä saunomaan kanssasi, koska sehän voisi pilata tarkkaa vaalitun hiustenhoito -rytmin.



Olette naiset ihan hassuja!


𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶