Miksi syöminen on niin hemmetin vaikeaa?

2 kommenttia:
Mä tiedän maallikoksi suhteellisen paljon ravitsemuksesta, mä tiedän tasan tarkkaan miten mun pitäisi syödä jotta mä voisin hyvin. Miksi se on silti niin hemmetin vaikeaa?

Mulla on niin huono omatunto mun syömisistä viimeisen parin kuukauden ajalta. Alkuraskaudesta jaksoin panostaa mun syömiseen ja söin hyvin. Nyt kuitenkin oon repsahtanut ja antanut himoille vallan. Syön päivittäin terveellisen lämpimän ruoan, syön salaattia ja kasviksia tasasesti. Silti heti kun himo iskee lähden kauppaan ja ostan suklaata, lakuja, herkkuja tai mitä ikinä mieli tekee.

Mulla on vähän sellainen paha ajattelumalli, että jos tehdään jotain niin tehdään 100% tai sit ei tehdä ollenkaan. Oon kausittain harrastanut saliurheilua ja ollut monia kuukausia täysin herkuton ja syönyt tosi hyvin. Nyt kuitenkin raskaana mulla ei ole ollut voimia lähteä salille selkäkipujen, ennenaikaisten supistusten ja väsymyksen kanssa joten syömisestäkin on tullut sellainen heitteille jäänyt juttu.

















Oon oppinut viimeisen reilu vuoden aikana rakastamaan ruoan laittoa ja hoidan lähes aina meidän perheessä kokkaamisen. Mun mies on tarkka syömisistä ja hän ehdottelee terveellisiä ruokia josta molemmat tykätään, sekä hän vaatii aina ruoan kanssa salaattia. Älyttömän hyvä motivaattori mulle.

Ongelma ei ehkä niinkään ole se mun arkiruoka tai päivittäiset syömiset, vaan ne kaikki ylimääräiset mätöt. Miten ihmeessä mä saisin hillittyä itseäni niin, etten heti sortuisi herkkuihin? Olen kokeillut olla ostamatta kotiin mitään, mut himoissani hyppään bussiin ja ajelen lähikauppaan hakemaan mitä tahansa tekeekin mieli. Töiden jälkeen on tosi helppo käydä kaupassa ennen kotiin menoa ja ostaa jemmaan jotain. Olen kokeillut korvata herkut hedelmillä, mutta sekään ei tyydytä mun himoja.

Johtuuko tämä raskaudesta vai puuttuuko 

multa vain itsehillintä täysin?


Saan olla todella kiitollinen, ettei mulle ole kertynyt raskauskiloja kun vain 5kg mikä on näillä viikoilla täysin normaalia. Jos kuitenkin jatkan samaan malliin, saattaa synnärillä kiloja olla liikaa.













Glukoosikoe - eli sokerirasitus:

Mulla oli tänään paljon peloteltu ja kauhua herättävä sokerirasitus. Kokeen tarkoituksena on tutkia onko odottavalla äidillä raskausdiabetes, mikä voi vaikuttaa vakavasti sikiöön ja vastasyntyneeseen vauvaan.

Olen laboratoriossa töissä ja teen lähes päivittäin asiakkaille sokerirasituksia, joten tiedän mitä oli luvassa. Olin kuitenkin lukenut vauvaryhmistä kauhukokemuksia joten jännitin rasitusta aika paljon. Rasitusta edelsi 12h paasto minkä aikana en juonut edes vettä, aamulla hörppäsin lasillisen ennen bussiin menoa. 

Rasitus alkoi verikokeella jossa otettiin ns. nollanäyte eli mitä verensokeri on ennen syömistä. Sain juotavaksi 75g glukoosia, meillä se oli sitruunalla maustettua ja mun mielestä maistui ihan makealle Spritelle! En ihan kotiin ostaisi, mutta ei se pahaakaan ollut. Seuraavat näytteet otettiin 1h ja 2h kohdalla litkun juomisesta. 


En kokenut ollenkaan pahoinvointia, väsymystä, huonoa oloa tai mitään muutakaan mitä oli peloteltu. Mulla oli koko rasituksen ajan tosi hyvä ja pirteä olo, vähän nälkä tietenkin. Lähdin rasituksen jälkeen kotiin ja aloin tekemään ruokaa. Tämä oli virhe. Rasituksen lopetuksesta oli kulunut jo yli tunti kun huono olo iski kesken ruoan laiton. Kädet tärisi ja vapisi hulluna ja mua pyörrytti. Hetken mietin jo, että jos nyt pyörryn niin Toni löytää mut kotoa vasta iltapäivällä. Sain onneksi äkkiä syötyä ja verensokeri nousi taas ja olo helpottui heti.

Joten vinkki kaikille! Ottakaa eväät mukaan ja syökää HETI rasituksen jälkeen. Sanon tämän asiakkaille joka kerta, mutta jostain syystä en itse nyt noudattanut sitä. Tyhmästä päästä kärsii.. ja niin edelleen.



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶
RASKAUSVIIKKO 26


Saattaisit pitää myös:





Onko sulla ollut ongelmia syömisen kanssa raskaus aikana?
Miten sun sokerirasitus koe meni?

2 kommenttia:

  1. Olen töissä päiväkodissa, joten säännöllinen syöminen ja ulkoilut tulivat raskausaikanakin luontaisetuna. Itsessäni huomasin säännöllisen ateriarytmin olevan tärkeässä osassa iltaherkuttelujen estämisessä (ja väsymys tietty, iltapalan jälkeen suoraan vällyihin :D) Kummassakaan raskaudessa en ole joutunut sokerirasitukseen, mutta luen aina mielenkiinnolla muiden kokemuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana et sulle on löytyny hyvä rytmi syömiseen! :) Helpottaa varmasti paljon muussakin kun on säännöllinen ruokailu.

      Poista