9 X HAUSKAA FAKTAA RASKAUDESTA

4 kommenttia:
Mulla on yksi aivan ihana kätilö-opiskelija ystävä ja siitä asti kun kerroin hänelle olevani raskaana (eli n. 3 minuuttia positiivisen raskaustestin jälkeen) hän on tasaisin väliajoin järkyttänyt ja naurattanut mua pienillä faktatiedoilla raskaana olemisesta ja mitä kaikkea kropalle voi käydä. Siitä inspiroiduin tähän postaukseen jossa kerron sen minkä raskausoppaat unohtivat kertoa sekä omia raskausoireitani!



1. EMÄTTIMEN LIMAKALVOT VOI MUUTTUA SINERTÄVÄKSI JA TURVOTA ALKURASKAUDESTA.

Tästä syystä seksi voi olla kivuliasta ja epämukavaa.

2. EMÄTTIMEN ALUEELLE VOI TULLA KIPEITÄ SUONIKOHJUJA.

Verimäärä lisääntyy kehossa ja se aiheuttaa suurempaa painetta laskimoille. Asialle ei oikeastaan voi tehdä muuta kuin odottaa että raskaus on ohi.

3. EMÄTTIMEN SISÄÄN EI SAA PUHALTAA RASKAUSAIKANA, SE VOI AIHEUTTAA EMBOLIAN LANTION LAAJENTUNEISIIN LASKIMOIHIN.

En tiedä mihin tämä perustuu, mutta meinasin kuolla nauruun kun sain tälläisen vinkin! 

4. ORGASMI VOI AIHEUTTAA PIENIÄ HARMITTOMIA SUPISTUKSIA, MITKÄ OVAT KUIN HALAUKSIA VAUVALLE.

Kuulostaa kauheen symppikselle, en sitten tiedä kuinka paljon vauva tykkää hetkellisestä puristuksesta kesken nokosten.

5. NENÄ ON TUKOSSA JA JOUDUT AIVASTELEMAAN KOKO RASKAUDEN. HENGITYKSESI KUULOSTAA MYÖS PIENELLE POSSULLE.

Limakalvot turpoaa kaikkialla kehossa. Voin sanoa, että on erittäin epämukavaa läähättää pienemmästäkin rasituksesta. Varsinkin siinä vaiheessa, kun raskaus ei näy vielä ulkopuolisille ja tunnet olosi vaan lihoneeksi.

6. VALKOVUOTOA TULEE NIIN RUNSAASTI ETTET EDES MUISTA MILTÄ KUIVAT ALUSHOUSUT TUNTUU.

Myös seksin aikana kostut niin paljon että sänky lainehtii.

7. PIERESKELET KOKO AJAN. SIIS IHAN KOKO AJAN.

Erittäin epämukavaa. Myös puolisolle.

8. MAHA PEITTYY VAALEALLA UNTUVA KARVALLA.

Itse huomasin tämän samoihin aikoihin, kun raskausmaha alkoi kasvaa. Koko vatsa on kauttaaltaan vaalean hentoisen karvan peitossa, johtuu kai hormoneista.

9. LOPPURASKAUDESTA JALAT VOI TURVOTA NIIN PALJON, ETTEI SINULLA OLE ENÄÄ NILKKOJA VAAN POHJE JATKUU YHTENÄ PÖTKÖNÄ VARPAISIIN ASTI.

Tästä olen kuullut kauhutarinoita kuinka ainoat sopivat kengät ovat enää crocsit. 



Mikä on ollut sun hauskin / kamalin raskausoire?




𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶


Saattaisit pitää myös:















Paska mutsi käyttää kosmetiikkaa

Ei kommentteja:


Meikkaaminen, hiusten värjäys, kynsilakka ja kaikenlaisen kosmetiikan käyttö on viimevuosina puhuttanut yhä enemmän ihmisiä, erityisesti kun kyseessä on raskaana oleva nainen. Vaikka en itse ole päässyt vielä luonnonkosmetiikka, saati kokonaan meikittömälle vyöhykkeelle olen kiinnostunut aiheesta. Tein itse monia valintoja kosmetiikan käytössä heti raskaustestin näyttäessä positiivista.

MIKSI MONET LUOPUU KOSMETIIKASTA RASKAANA?

Mun käsityksen mukaan yksi suuri syy on sikiön kemikaali kuormituksen minimointi. Suomessa on hyvin tarkka seula kosmetiikalle, eikä Suomessa myytävistä tuotteista saisi imeytyä haitallisia aineita verenkiertoon. Kaikkea ei kuitenkaan ole vielä pystytty tutkimaan ja on yhä enemmän tullut aavistuksia siitä, että kemikaaleilla voi olla vaikutusta esimerkiksi poika lapsien siittöiden tuotantoon tai syöpään sairastumiseen aikuisiällä. Vielä ei voida tietää kaikkia kemikaalien vaikutuksia meihin. Ei tarvitse mennä, kuin muutama vuosikymmen taaksepäin kun ei vielä tiedetty kuinka merkittävä vaikutus tupakoinnilla tai alkoholilla on sikiöön. Joistain haitoista toki tiedettiin, mutta vuosien saatossa on opittu PALJON.

SUURIN VAIKUTUS ON SILLÄ, MITÄ KÄYTTÄÄ JA KUINKA PALJON.

Itse olen luopunut jo vuosia sitten hajustetuista ihovoiteista ja rasvoista. Käytän enää apteekista ostettuja tuotteita jotka eivät sisällä väri-tai hajusteaineita eikä parabeeneja. Vaihdoin myös suihkutettavan deudorantin roll-on malliseen, koska suihkutettavassa mallissa ainetta menee väkisinkin hengitysteihin ja sitä kautta sikiöön. Samasta syystä vältän hiuslakan käyttöä ja hajuvesiä. Tatuointia en suostuisi raskaana ottamaan, siinä kuitenkin tehdään ihoon avohaava mihin upotetaan väriainetta. Sama asia, kun joisit mustetta suoraan pullosta.

Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella värjäsin hiukset kampaajalla. Juttelin kampaajan kanssa etukäteen hiusten värjäämisestä ja vaikutuksesta sikiöön. Päädyimme käyttämään Elumen merkkistä hiusväriä joka ei sisällä lainkaan haitalliseksi luokiteltua PPD:tä. Tämän vuoksi koin, että on turvallista värjätä hiukset kerran raskauden aikana. PPD aiheuttaa monille vakavia allergisia reaktioita ja yleensä siihen herkistytään vuosien saatossa. Eli vaikka et koskaan ennen olisi saanut reaktiota, voi seuraava värjäyskerta olla viimeinen niitti. Olin niin tyytyväinen Elumen värjäykseen, että taidan luopua muista hiusväreistä kokonaan. 

Luovuin kokonaan sokeroinnissa käynnistä, sillä vaikka itse sokerointi aineessa ei ole mitään haitallista en halua kokea sitä kipua. On tutkittu, että äidin stressi ja kipu tuottaa kortisolia eli "stressihormonia" mikä läpäisee istukan.



MEIKKAAMINEN RASKAANA

Meikkaan arkisin hyvin kevyesti. Käytän hieman peitevoidetta, kulmaväriä ja ripsiväriä. Lauantaisin meikkaan raskaammin koska nautin siitä ja saan mielihyvää kun koen näyttäväni hyvältä. Uskon, että sillä on positiivista vaikutusta sikiöön kun minä olen onnellinen ja viihdyn omissa nahoissani. Valitsen meikkini kuitenkin käyttäen apuna CosmEthics -sovellusta. Sovelluksella luetaan tuotteen viivakoodi tai syötetään nimi käsin hakukenttään. Sovellus etsii tiedot tuotteesta ja näyttää neljä eri vaihtoehtoa.

Vihreä = Turvallinen tuote
Keltainen = Mahdollinen allergeeni
Punainen = Vakava riski.

Napauttamalla kyseistä kuvaketta saat lisätietoa mikä aine on aiheuttanut varoituksen. Sieltä näät myös INC listan eli tuoteselosteen mitä aineita kyseisessä tuotteessa on käytetty. Sovellukseen voit myös tallentaa omia henkiökohtaisia vältettäviä aineita mitkä sovellus jatkossa hälyyttää sinulle. Kätevä sovellus esimerkiksi meikkiostoksilla, kun saat kaiken tiedon jo ennen ostopäätöstä! 













Monet suosittelee valitsemaan luonnonkosmetiikan mielummin kun tavalliset meikit. Itse en kuitenkaan ole koskaan kokeillut luonnonkosmetiikkaa, sillä suuri osa niistä on voimakkaasti hajustettuja eteeristen öljyjen avulla. Olen tuoksuherkkä ihminen enkä halua ostaa tuotetta mitä tuskin pystyisin hajun vuoksi käyttämään.

Sain keskustelupalstalla kommenttia siitä, että "Jos olet raskaana, en käyttäisi mitään sellaista mitä en voisi laittaa vauvan iholle". Varmasti moni ajatteleekin näin, mutta niin kauan kun neuvoloissa ei kielletä meikkaamista minusta jokaisella itsellään on vastuu ja oikeus päättää mitä tuotteita käyttää ja kuinka paljon. Mielestäni on ihan eri asia laittaa kosmetiikkaa omalle iholle, sillä vaikka siitä imeytyisi pieniä määriä verenkiertoon on sillä vielä suodattimena istukka. On kuitenkin hyvä, että näistä asioista saadaan koko ajan uutta tietoa ja kymmenen vuoden päästä tilanne voi olla aivan toinen kun olemme oppineet paljon uutta.




Luovuitko jostain kosmetiikasta raskauden takia?
Onko tämä mielestäsi vain hätävarjelun liioittelua?
Kerro mielipiteesi!



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶




Taikakeinot - kuinka tulla raskaaksi?

4 kommenttia:


Mä en oo koskaan ollut mitenkään taikauskoinen tai uskonnollinen ihminen. Tiedän, että lapsettomuuteen löytyy aina jokin tieteellinen selitys, en osaa ajatella että asia olisi jotenkin suurempien voimien käsissä. En myöskään koskaan uskonut että haikara toisi lapsia perheeseen - minulle selitettiin rehellisesti jo pienenä, mistä ne lapset tulee ja miksi.

Keskenmenon jälkeen googlettelin paljon erilaisia keinoja tulla hedelmällisemmäksi ja lisätä raskauden mahdollisuutta. Kuulostaa ehkä hullulle, sillä meillä ei ollut mitään ongelmaa tulla raskaaksi ja keskenmeno taisi olla vain huonoa tuuria. En kuitenkaan halunnut jättää mitään sattuman varaan, vaan päätin maksimoida raskauden mahdollisuudet heti kättelyssä.

Kaikista näistä keinoista ei ole tieteellistä tai tutkimukseen perustuvaa tietoa. Itse otin nämä keinot käyttöön, koska perustelut miksi ne edistävät hedelmällisyyttä kuulostivat minun korvaan järkeviltä. En tiedä oliko näillä lopun perin mitään vaikutusta mun raskaaksi tulemiseen, mutta moni nainen vannoo näiden nimeen. Eikä näistä haittaakaan ole, päin vastoin!

GREIPPIMEHU: Juodaan kierron alussa heti kuukautisten jälkeen. On hyvin ravintorikasta ja paksuntaa kohdun limakalvoa, jotta alkion on helpompi kiinnittyä siihen. Parantaa myös "ovislimoja" jotta siittiöiden on helpompi päästä munasolun luo hedelmöittämään sen.




MACA JAUHE: Maca on paljon käytetty superfoodi. Se on jauhettua juuresta mikä kasvaa Perussa ja maistuu, sekä haisee aivan kamalalle. Siis ihan hirveälle. Parhaiten maca uppoaa sheikkerissä tuoremehun seassa. Tarinan mukaan Macaa on käytetty satoja vuosia lisäämään hedelmällisyyttä ja seksuaalista aktiivisuutta. Naisilla maca vapauttaa luonnollista hormonia mikä auttaa tasapainottamaan kuukautiskiertoa. Maca sisältää mm. sinkkiä, rautaa, kalsiumia, rautaa, vitaminejä ja mineraaleja. Macaa kannattaa tarjota myös miehelle! Itse huomasin heti macan käytön alettua että väsymys oli poissa, mun hemoglobiini oli noussut alarajoilta oikein hyvälle tasolle parissa viikossa.

FOOLIHAPPO: Ei varsinaisesti auta raskautumaan, mutta on sikiölle elintärkeä ensimmäisistä viikoista asti joten on hyvä tankata foolihappovarasto täyteen jotta siitä riittää sikiöllekkin.

D-VITAMIINI: Parantaa miehen siittiöiden laatua.

RAVITSEMUS: Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä on ruokavalio. Tästä on ihan tutkittua tietoa, että ruokavaliolla ja painolla on paljon merkitystä raskautumiseen. Monipuolinen ruokavalio on kaiken A ja O. Jos sinulla on ylipainoa ja vaikeuksia raskautua jo parin kilon pudottaminen voi tehdä ihmeitä. Kuitenkaan ei saisi olla myöskään kovin alipainoinen sillä keho ei myöskään silloin ole vastaanottavainen alkiolle. Mä pyrin syömään viisi ateriaa päivässä mahdollisimman monipuolisesti ja terveellisesti. Lisäsin salaatteja ja kasviksia ruokavalioon. Nämä on hyvä muistaa myös sitten kun on raskaana.

Muistutan kuitenkin, että näihin asioihin ei pidä täysin luottaa. Jos sinulla on ollut pitkään vaikeuksia raskautua, niin kannattaa hakeutua lääkärin puheille. Asiaan voi löytyä jokin yksinkertainen ja helposti korjattavissa oleva vika. En myöskään ole lääkäri, puhun vain ja ainoastaan omista mielipiteistä ja kokemuksista.

MILLOIN OLEN HEDELMÄLLISIN?


Opettelin tuntemaan oman kehoni ja kuukautiskiertoni jo ennen raskauden suunnittelua kun lopetin hormonaalisen ehkäisyn. Merkkasin Flo sovellukseen kuukautiset, oireet ja olot. Sovellus laski minun puolesta milloin mulla saattaisi olla ovulaatio.

Lisäksi otin ovulaatiotestit käyttöön, tilasin tukkupakkauksen raskaus-ja ovulaatiotestejä ja aloitin tikuttamisen kierron päivänä 8 ja jatkoin kunnes löysin ovulaation. Kierron puolessa välissä tikutin aamuisin ja iltapäivisin, koska joillain ovulaation aiheuttava hormonipiikki menee nopeasti ohi.





Oletko kokeillut taikakeinoja raskaaksi tulemiseen? 
Auttoiko? 
Jaa vinkkisi kommentteihin!




𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶

Voiko raskaus olla rankempaa miehelle?

Ei kommentteja:

Voiko ihminen kiukutella, ilman että edes tajuaa olevansa vihainen tai kiukkuinen?

Omasta mielestäni oon ollut tosi onnellinen, hehkeä ja iloinen tämän raskauden aikana. Hymyilen aina ja kerron kaikille ketkä kyselee, miten raskaus on mennyt että mulla on tosi hyvä olo ja tää raskaus on ollut tähän asti helpompi kun olisin koskaan kuvitellut. Oon kuitenkin unohtanut yhden tosi oleellisen asian, miehen.

Havahduin yksi päivä viime viikolla, kun Toni kertoi mulle jotain. Hän ei ole viihtynyt mun kanssa kotona tai missään siksi että pelkää mun räjähdysherkkyyttä. Oon kuulemma kiukkuinen ja Tonilla on viimeiset neljä kuukautta ollut sellainen olo että mulla olis menkat koko ajan. Hetken olin ihan järkyttynyt, minäkö?



Aloin miettimään asiaa ihan tosissani, Toni oli oikeessa. Nyt kun ajattelin asiaa kunnolla niin olihan mulla usein ihan selittämättömän voimakkaita kiukunpuuskia. Saatoin kesken lenkin koirien kanssa haluta potkaista koiraa koska se repi hihnassa tai räksytti vastaantulijalle. (en kuitenkaan potkaissut, tietenkään). Toni on mun läheisin ihminen maailmassa - tottakai se joutui kärsimään kaiken mun kiukun kun ei ole ketään muuta kenelle sitä purkaa. Mun mielialat vaihtelee myös ääripäästä toiseen nanosekunnissa, ensin saatan kaivata läheisyyttä ihan hulluna - yhtäkkiä ällöttää ajatuskin siitä, että joku toinen ihminen on mun iholla ja kuulen sen hengityksen mun niskassa. Sama pätee seksiin, ensin saatan haluta seksiä ja silmän räpäyksessä haluan vaan olla yksin. Ilmankos miehet on usein hämillään raskausaikana.

En kuitenkaan ole tajunnut näitä tunteita itse. Kiukunpuuskat taitaa olla niin nopeatempoisia, että en jotenkin koe itse niitä raskaiksi. Mutta tottakai se ihminen joka joutuu vastaanottamaan sen sanaryöpyn ja ovien paiskomisen tuntee olonsa epämukavaksi, vaikka se olisi ohi muutamassa minuutissa. Kuka haluaisi olla sellaisen lähellä jolla on paha PMS ja menkat kellon ympäri, päivästä toiseen? Onko raskaana olo oikeus kiukutteluun? Mun mielestä ei ole, mutta se on välttämätön sivuoire jota itse en ainakaan kykene täysin hallitsemaan. Nyt kun Toni on kertonut mulle avoimesti asiasta, osaan kuitenkin hieman hillitä itseäni ja laskea kymmeneen ennekuin avaan suuni. Toni on kokoajan tiennyt, että kiukku johtuu vain raskaudesta, mutta ei se lievitä sitä että se tuntuu pahalle.

Miksi miestä ei huomioida raskaus aikana? Miksi neuvolassa ei kysytä mieheltä, että miten hän jaksaa henkisesti tai fyysisesti? Kyllä miehelläkin voi olla raskausoireita!



Anteeksi rakas, että olen välillä hirviö.


𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶


Saattaisit pitää myös:


















Mitä keholle ja mielelle tapahtuu raskaana?

1 kommentti:

Oireet ennen plussaa 

Huomasin ensimmäisiä raskausoireita jo muutamia päiviä ennen positiivista testiä. Mulla alkoi kivuliaat menkkakivut jo reilu viikkoa ennen kun kuukautisten olisi edes pitänyt alkaa, aina ennen kivut alkoivat vasta kun vuotokin alkoi. Toinen selvä oire oli, että mun rinnat ja nännit turposi ja kipeytyi aivan älyttömästi. Se kipu oli niin kamalaa, että suihkusta tippuvat vesipisarat sai kyyneleet silmiin. Tätä kipua kesti pitkään! Näiden lisäksi mulla oli runsasta valkovuotoa ja vatsa oli kauhean turvonnut. Silloin jostain kumman syystä mä vaan tiesin. Tiesin että nyt tärppäsi, vaikka sitä toista viivaa ei vielä tässä vaiheessa näkynyt siinä kusitikussa.

Positiivinen raskaustesti

Tein positiivisen testin lokakuun alussa yhtenä lauantai aamuna. En voinut uskoa silmiäni, vaan tein sen testin lisäksi kolme muuta varmistaakseni että ihan oikeesti. Mä olin raskaana! Tämän jälkeen taisin tehdä vielä kymmenen muuta testiä pitkin viikkoa ihan vaan varmistaakseni että edelleen se maaginen toinen viiva näkyi testissä. Kyllä se näkyi.

Sitten alkoi kamalat pelot. Googlettelin taas kauhuissani asioita kuten "keskenmeno ilman oireita" "tuulimuna raskaus" "kohdunulkoinen raskaus". Pelkäsin, että onnea ei jatkuisi kauaa. Varasin ajan yksityiselle alkuraskauden ultraan raskausviikolle 6+0 eli menkat oli siinä vaiheessa kaksi viikkoa myöhässä. Mentiin Tonin kanssa yhdessä ultraan ja molemmilla valui tuskan hiki kasvoilla ja kädet tärisi. Kätilö ultrasi ikuisuudelta tuntuvan hetken, käänteli laitetta mun vaginassa ja näytti mietteliäältä. Olin jo ihan varma, että kohta hän sanoo "ei täällä mitään ole, oot vaan kuvitellut kaiken". Sitten kätilö hymyili ja sanoi että siellä se oli, 4 millimetriä pitkä riisin jyvänen jolla sydän sykki vimmatusti. Ihan uskomatonta miten jollain niin pienellä voi olla jo oma sykkivä sydän. 


















Kropan muutokset ja niistä yli pääseminen


Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella turvotus oli aivan kamalaa. Yhtäkkiä näytin siltä että olisin lihonut 10kg ja vihasin ulkonäköäni. Alkuraskaudesta mulla oli muutaman viikon pahoinvointia jolloin en pystynyt syömään mitään terveellistä. En voinut edes ajatella salaattia tai kanaa, ainoat ruoat mitkä meni alas oli ranskalaiset ja mikrolämppärit. Tämä ei yhtään auttanut mun itse inhoon. 

Mulla on aina ollut pienet rinnat, meni kauan hyväksyä se fakta että mun tissit on hikisesti B kupit eikä muuksi muutu. Onnistuin vuosien saatossa rakentamaan oman identiteetin niin että hyväksyin mun pienet tissit. Sitten tuli raskaus. Mun rinnat kasvoi ihan kohisten, enkä enää mahtunut omiin rintaliiveihin. Siinä oli myös aikamoinen sulatteleminen. Teini-ikäinen Niina olisi ollut onnesta pyörryksissä isommista tisseistä, mutta nyt olin kauhuissani. Ja olen edelleen.

Tässä kohtaa korostuu jälleen puolison merkitys. Oon niin onnekas, että mulla on ollut joku jolle purkaa omaa pahaa mieltä muuttuvasta vartalosta. Mulle riittää se, että joku sanoo "se menee ohi" "se on vaan turvotusta" "oot kaunis silti". Raskaus ja hormonit herkistää mieltä ja siksi näin mitättömät ongelmat tuntuu välillä ylitsepääsemättömiltä. 













Toinen kolmannes - pelastus

Vähän ennen Thaimaan matkaa mulla alkoi raskauden toinen kolmannes. Matkalla ollessa söin melkein pelkkää riisiä ja kanaa ja laihduin silmissä. Kaikki turvotus katosi ja aloin voida sekä kropalta että mieleltä tosi hyvin. Olo oli vihdoin hyvä ja ihana, aloin todella nauttia raskaudesta.

Kotiin tullessa neuvolassa hoitaja totesi, että oon laihtunut -3kg vaikka tässä vaiheessa paino olisi saanut jo nousta tuon verran. Olin iloinen, koska mulla on jo ennen raskautta ylimääräisiä kiloja joten laihtumien ei tee mulle tai vauvalle yhtään huonoa. 

Huomasin myös että toisella kolmanneksella himoitsin yhä enemmän kaikkea terveellistä. Voisin elää pelkästään erilaisilla salaateilla ja ruisleivällä. Oon ollu kova irtokarkkien fani, mutta enää harvoin tekee mieli karkkia ja silloinkin kohtuudella. 

Nyt on pakko myöntää, että rakastan mun vartaloa. Rakastan mun vauvamasua ja viihdyn hyvin omissa nahoissani. Se motivoi mua pitämään itsestäni hyvää huolta. Syömään hyvin jotta raskauskiloja ei pääsisi tulemaan ja rasvaamaan ihoa ehkäistäkseni raskausarpia. 

Mielialan (ja kaukosäätimien) heittelyt


Mieliala on kyllä osannut heitellä laidasta laitaan. Pää osin oon iloinen siitä, että oon raskaana ja me saadaan vauva. Toisinaan taas saan kamalia ahdistus kohtauksia ja puran ne lähimpänä olevaan ihmiseen eli Toniin. Mikäli Toni ei oo muistanut roskapussia viedä saatan huonona päivänä kilahtaa aivan totaalisesti, heitellä kaukosäätimiä ja huutaa että "miten me pärjätään vauvan kanssa, kun sä et osaa edes roskia viedä!??" Typerää ja hullua - tiedän. Hormonit ei vaan sovi mulle. 

Loukkaannun myös helposti vauvaan ja lapsen kasvatukseen liittyvitä asioista. Ympärillä olevat ihmiset tarkoittavat varmasti pelkästään hyvää kun kertovat vinkkejä ja neuvoja mutta tavallaan en voi sietää sitä. Etenkään jos kerron ensin oman mielipiteeni ja sitten joku sanoo "ethän sä noin voi tehdä, kun näin KUULUU toimia". Kuka määrää miten lapsen kanssa kuuluu toimia? Esimerkiksi toiset antaa lapselle tutin, toiset ei ja se on jokaisen vanhemman oma päätös. Uskon kyllä että me pärjätään meidän lapsen kanssa ja tehdään niin kuin hyvältä tuntuu. Nämä asiat menee mulla erityisen pahasti ihon alle, vaikka ei pitäisi. Ihmiset tarkoittaa vaan hyvää ja haluavat auttaa. Mutta kun olen strong independent woman enkä kaipaa kenenkään apua! Ennen kun on paskat housussa ja itku kurkussa, sitten vasta otan vastaan apua.


Tästä kaikesta huolimatta mulla on huono omatunto "oireettomasta" raskaudesta. Koska enhän mä oksentanut kuin kerran, ja sekin johtui liiallisesta hernekeiton syönnistä. Toiset sentään kärsii hyperemeesistä ja joutuvat viikottain tiputukseen. Joten onko mulla oikeus valittaa?



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶




Saattaisit pitää myös:





Hormonaalinen ehkäisy teki musta hirviön.

14 kommenttia:

 Olin pitkään opetellut tuntemaan omaa kroppaani jo ennen raskauden yrittämistä. Olin lopettanut hormonaalisen ehkäisyn reilu puoli vuotta ennen kun edes vakavasti puhuttiin lapsen hankkimisesta. Aloin silloin käyttää ehkäisynä Natural Cycles sovellusta mikä on hyvin kiistelty ehkäisymuoto koska se perustuu ns. "varmoihin päiviin". On tullut ilmi monia raskauksia sovelluksen oikea oppisesta käytöstä huolimatta ja tämä fakta me hyväksyttiin. Jos lapsi tulisi, niin se olisi tervetullut vaikka ei asiaa silloin vielä suunniteltu.

Söin e-pillereitä n. neljä vuotta putkeen, kunnes aloin lukea asiasta tarkemmin ja tajusin että ne eivät sovi mulle ollenkaan. Lisäksi pelkäsin kuollakseni että pillerit voisi aiheuttaa lapsettomuutta, vaikka tästä ei taida olla mitään virallista tutkimusta. Olihan se kiva, kun menkat tuli aina kellon tarkasti ja kestivät 2-3 päivää ja jos ei huvittanut vuotaa verta niin menkat sai kätevästi siirrettyä kuukaudella. Mutta millä hinnalla?

Ehkäisypillerit kävi pahasti mun pääkopan päälle. Tuntuu, että ne muutti mun koko luonnetta. Itkin pienimmästäkin vastoinkäymisestä (oli se sitten se että roskat levisi keittiön lattialle tai se että tiputin juustohöylän vahingossa lavuaariin). Luulin ihan tosissani että olin vain luonteeltani sellainen ihminen joka itkee ja raivoaa helposti, koska olin syönyt pillereitä 15-vuotiaasta asti enkä oikeesti tuntenut itseäni. Tämän lisäksi söin kun pieni porsas. Söin kaikkea mitä ei todellakaan pitäisi syödä ja lopuksi se alkoi kostautua lihomisella. Itse ehkäisypillerit ei lihota, mutta ne saivat mut syömään hirveitä määriä ruokaa. Paljon enemmän kun mun olisi tarvinnut.













Ehkäisypillerien lopetus oli paras idea koskaan. Mietin sitä useita kuukausia ja luin kokemuksia netistä ja Naistenhuone-ryhmästä facebookissa. Puhuttiin siitä Tonin kanssa paljon, koska vaikuttaisihan asia myös häneen. Mietin pitkään kierukan laittoa, mutta päätin kokeilla täysin hormoonitonta elämää hetken. Enkä kadu hetkeäkään... tai ehkä kaduin tämän hetken:

Ensimmäiset kolme kuukautta ehkäisypillerien lopetuksen jälkeen oli aivan kamalaa. Ensin kroppa meni täysin jumiin, menkkoja ei näkynyt melkeen kolmeen kuukauteen ja kun ne alkoi oli helvetti irti. Tuntui siltä että kohtu oli päättänyt kostaa mulle tämän vuosia kestäneen hormooniryöpyn ja menkat alkoi ilman mitään ennakkovaroitusta romanttisella kylpylälomalla Tonin kanssa. Heräsin aamulla hotellihuoneen sängystä niskaan asti litimärkänä. Hetken mietin että olin kussut alleni, kunnes kurkkasin peiton alle ja näin totaalisen verilöylyn. Näky oli kun suoraan kauhuleffoista, oltiin molemmat yltä päältä veressä ja kaupan päälle saatiin kiva lisälasku hotellista pilalle menneiden lakanoiden takia. Tätä kesti viikon verran.

Viikko viikolta huomasin, että mun mieliala parani. En enää itkenyt kaikesta, en suuttunut kaikesta, en raivonnut juustohöylälle vaikka se sattuikin joskus tippumaan kädestä. Aloin olla normaali. Tämä kaikki oli sen arvoista, että ensimmäiset pari kuukautta pillereiden lopetuksesta kärsin finneistä, kamalista menkoista ja rasvaisesta hiuksista. Ihan kun olisi tullut uusi murrosikä näin parikymppisenä. Se kaikki meni kuitenkin ohi ja jokainen kuukausi oli entistä parempi.

Moni tuskailee raskautta yrittäessä sitä, että se ei aina tapahdu heti hormonaalisen ehkäisyn lopetettua. Onnekkaimmat tulee raskaaksi heti, mutta monen kropalla kestää kuukausia, jopa vuoden "käynnistyä" uudelleen hormoonien jälkeen ja vasta sitten raskaus on mahdollinen. Tämä on ihan normaalia, sillä yhdistelmävalmisteet estää munasolun irtoamisen eikä keho välttämättä tajua heti että hormooni on alkanut poistumaan kehosta.


Mitä ajatuksia tai kokemuksia teillä on hormonaalisesta ehkäisystä ja sen lopettamisesta?






𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 -𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶

Raskausajan ihanat lääkärikäynnit osa 1

2 kommenttia:
Kirjoittelin aikaisemmin niistä mun harjoitus-supistuksista ja vatsakivuista jotka alkoi Thaimaan lomalla raskausviikolla 16. Tällä viikolla töihin palatessa kivut villiintyi entisestään. Aina töissä kiire aikana kun en ehtinyt istumaan alas pariin tuntiin alkoi tuntua siltä kun joku istuisi mun vatsan päällä ja puristaisi. Se ei tehnyt kipeetä, mutta tuntui hemmetin epämukavalle. Helpotti kuitenkin heti kun sain istua hetken aikaa ruokatauolla. 

Mainitsin kivuista neuvolassa, hoitaja laittoi lähetteet virtsanäytteisiin ja emätin näytteisiin tulehdusten varalta. Tässä vaiheessa alkoi tuskanhiki valua pitkin naamaa, olen töissä kaikissa meidän alueen laboratorioissa, koska me näytteenottajat kierretään eri työpisteitä. Eli ihan sama mihin labraan menisin, siellä olisi joku tuttu. Ei ollut hirveän houkutteleva ajatus mennä työkaverin eteen mahdollisesti tulehtunut lettu levällään ja sen jälkeen naureskella kahvihuoneessa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ajoin toiselle puolelle kaupunkia sijaitsevaan laboratorioon ja rukoilin, että siellä olisi joku vähän vähemmän tuttu hoitaja vastassa.



Pääsin lääkärille torstaina, kerroin vaivani ja lääkäri pyysi mua ottamaan housut pois ja asettumaan tutkimuspöydälle. Kiva, taas joku tuntematon menee mun pöksyihin. En ole koskaan pelännyt tai jännittänyt gynekologisia tutkimuksia, mutta mua alkaa aina naurattaa kauheesti kun joku tuntematon puuhailee mun alakerrassa. Se juontaa juurensa yhteen kertaan, kun lääkäri teki sisätutkimuksen ja tokaisi "sinulla on todella kauniit ulkosynnyttimet". Mitä ihmettä tuohon kuuluisi vastata?? Kiitos? Kai? 

Tää koko raskaus on yhtä tutkimista ja ronkkimista. On verikokeita, sokerirasitus testejä, virtsakokeita, täytettäviä kaavakkeita ja sen lisäksi että joku tuntematon työntelee sormiaan sun sisälle, sinne laitetaan usein myös epäilyttävästi dildoa muistuttava ultraäänilaite. Äläkä ymmärrä väärin, on pelkästään hyvä asia että meistä raskaana olevista pidetään näin hyvää huolta Suomessa.

Vauvalla oli tutkimusten mukaan kaikki hyvin, kohdunkaula semmoinen kun pitääkin ja lapsivettä sopiva määrä. Lääkäri kuitenkin määräsi kahden viikon liikuntakiellon ja viikon sairasloman, käski seurata loppuuko kivut siihen ja palata arkeen varovasti. Mulla on nyt kuitenkin tosi hankala olla sairaslomalla tai paikallaan, energiaa olisi vaikka muille jakaa ja hirveä hinku tehdä kaikkea. En kuitenkaan halua riskeerata vauvaa yhtään, joten keskityn nyt viikon verran blogiin ja kevyisiin lenkkeihin koirien kanssa. Eniten mua piristi ihana pieni paketti ja kuvassa näkyvä imetyskoru, jotka on saatu raskauskeijulta!





𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶












Miten saan miehen haluamaan lapsen.

Ei kommentteja:

Miten saada mies haluamaan lapsia? 

Vastaus on yksinkertainen, et mitenkään. Voit kuitenkin tehdä jotain jotta mies heräisi itse ajatukseen lapsen hankkimisesta!  Miehelle pitää puhua aiheesta mahdollisimman paljon, kuitenkaan ilman että asiasta tulee painostava. Kannattaa jakaa omaa vauvakuumetta miehelle, kertoa hänelle omista tulevaisuuden haaveista ja haluista, sekä vastavuoroin kysyä mieheltä itseltään mitä hän näkee omassa ja teidän yhteisessä tulevaisuudessa. Mikäli mies vastaa että hän ei nää tulevaisuudessa lapsia ollenkaan olen pahoillani, tilanne kuulostaa silloin aika toivottomalta. Kun taas mies sanoo että haluaa perheen joskus, muttei ole ajatellut vielä ajankohtaa tilanne kuulostaa loistavalle!

Puhuminen on yksi meidän parisuhteen kulmakivi, se sitoo meidät yhteen ja on tehnyt suhteesta näin vahvan että me uskalletaan haluta yhteinen lapsi. Mulla oli vakava vauvakuume jo ennen kun tapasin Tonin, mutta toivoa herätti se, että Toni kertoi haluavansa lapsia tulevaisuudessa.



Musta tuntuu, että miesten biologinen kello tulee n. 10 vuotta naisten jäljessä. Siinä missä nainen alkaa pohtimaan vauva asiaa 25-vuotiaana, mies saattaa olla oikein tyytyväinen elämäänsä lapsettomana 35-vuotiaana. Silti mies ei ehkä koe olevansa koskaan valmis isäksi, ennen kun se hetki on käsillä. Mies kasvaa raskauden myötä samaa tahtia kun se pieni vauva siellä kohdussa. Joka viikko se oppii uutta ja enemmän. Tästä syystä on tärkeää antaa miehelle aikaa.  Vaikka sitä lasta kuinka haluaisi, ei se tapahdu yhdessä yössä. Eikä viikossa. Eikä vielä kuukaudessakaan. Anna miehelle ajattelemisen aihetta vauvan ja tulevaisuuden suhteen, mutta älä hätiköi.

Miten saan insinöörin haluamaan lapsen?

Kerro hänelle tilastot! Etsi dokumentit siitä kuinka iän myötä naisen hedelmällisyys laskee, kuinka Suomen syntyvyys on vaarallisen alhaalla ja kuinka lapsen teossa voi mennä pahimmillaan vuosia vaikka nyky lääketiede onkin edennyt pitkälle. 

Tiivistettynä


Mies on sen lajin eläin, että sen täytyy saada itse keksiä ajatus ennen kun se tuntuu hyvälle. Ajatuksen täytyy käytännössä olla hänen idea, mutta naisena voit pikkuhiljaa hivuttaa niitä ajatuksen murusia miehen mieleen ja odottaa sitä päivää kun mies valaistuu. 



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶


Käy kurkkaamassa mun instagram jotta pysyt perässä
uusimmissa postauksissa!















Mitä kaikkea hullua olen googlettanut

1 kommentti:
Google, tuo ihana keksintö! En edes enää tiedä miten tulisin toimeen ilman googlea. Joskus jopa kesken riidan saatan kaivaa puhelimen esiin, googlettaa argumenttini (jouduin googlettamaan miten kyseinen sana kirjoitetaan) ja todistella Tonille, että "Hah sanoinko??" Ärsyttävää.. tiedetään!

Raskauden suunnitteluvaiheessa google oli kovassa käytössä. Halusin tietää kaiken. Sen lisäksi googletin omia (usein kuviteltuja) raskausoireitani ja tilastoja siitä kuinka todennäköisesti tulisin raskaaksi. Suurimpaan osaan googletuksista olisin tiennyt vastauksen itse, mutta nautin hirveästi siitä kun luin muiden vauvakuumeilijoiden hulluja juttuja aiheesta.


"Kuinka aikaisin raskaustesti näyttää plussaa"

"Elohiiri vatsassa raskausoire"

"Ripuli raskausoire"

"Kuinka kauan siittiöt elävät"

"Iskias kipu raskausoire" 

Raskaudesta haaveillessa sitä tulkitsee kaiken hiemankin normaalista poikkeavan raskausoireeksi. Näiden googletusten tuloksena eksyin usein vauvapalstoille ja piinailuketjuihin. Ne vasta villitsikin mun mielikuvitusta!

"Voinko olla raskaana vaikka menkat alkoi" 

"Hiivatulehdus raskausoire" 

"Miksi virtsa on vihreää"

"Paras aika harrastaa seksiä" 

"Vaikuttaako seksiasento vauvan sukupuoleen"

"Suolakurkun himo raskausoire"

Listaa voisi jatkaa ikuisuuksiin, mutta tässä teille mieleenpainuvimmat. Jälkeenpäin nämä huvittaa, mutta opin oikeasti paljon. Ainakin silloin kun eksyin vahingossa luotettavammille sivuille kun keskustelupalstat. Oikeat raskausoireet tunnisti sitten kyllä, kun ne ilmestyivät. Mutta hauskaa mulla oli googleni kanssa!



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶


Saattaisit pitää myös: 












Ärsyttävimmät asiat mitä ihmiset sanoo vauvakuumeiselle.

4 kommenttia:
















Mä oon aina ollut sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen. Edes somessa. Varsinkaan ihmiselle joka yrittää tulla raskaaksi, koska se on todella herkkä asia monelle. Sain kuulla paljon outoja juttuja kun kerroin vauvahaaveista ääneen. Samaistuuko joku näihin?

Ärsyttävimmät asiat mitä ihmiset sanoo vauvakuumeiselle:


"Tule hoitamaan meidän uhmaikäistä, niin menee vauvakuume äkkiä ohi"

Öö.. Ei? Miten kukaan voi edes verrata omaa vauvaa, sen synnytystä, kasvun seuraamista ja rakastamista siihen että vietät pari tuntia jonkun puolitutun uhmaikäisen lapsen kanssa??

"Älä stressaa, kyllä se sieltä tulee kun on tullakseen!"

Joo on totta, että stressi vähentää raskauden mahdollisuutta. Mutta en mä stressannut, enemmän olisin stressannut siitä epätietoisuudesta. Kiertoa seuraamalla ja testien teolla olin koko ajan kartalla mitä tapahtuu ja nautin uuden tiedon löytämisestä ja oppimisesta.

"Kannattaako teidän nyt vielä, kun ootte noin nuoria ja elämä edessä.."

Naisten hedelmällisin ikä on 18-25 vuotta ja kolmekymppisenä hedelmällisyys laskee huomattavasti. Nykyään synnyttäjien keski-ikä on yli 30-vuotta ja väitän että se on yksi suuri syy siihen minkä takia 13 000-14 000 ihmistä vuosittain joutuu käymään läpi rankkoja hedelmöityshoitoja. Joten kyllä, me halutaan lapsi nyt.




Mun vauvakuume alkoi jo lähihoitajakoulussa. Siitä se on hiljaa juurtunut syvälle mun mieleen ja joskus jopa harkitsin että tekisin vauvan yksin jos ei sopivaa miestä löytyisi. Onneksi maltoin kuitenkin hetken. Tonille sanoin jo toisilla treffeillä että haluan kolme lasta ja omakotitalon, ensimmäisen lapsen haluan ennen kun täytän 25v. Jos et halua samaa, meillä ei ole tulevaisuutta. Toni ei siitä huolimatta karannut mihinkään.

Kesällä tehtiin yhteinen päätös - tehdään vauva. Siitä se sekoaminen sitten alkoi. Yhden keskenmenon kokeneena aloin ottaa selvää asioista tarkkaan. Päätin että tehdään tämä kerralla oikein, eikä mitään saa jättää sattuman varaan. Tilasin tukkupakkauksen ovulaatio -ja raskaustestejä, Toni järkyttyi ne nähdessään ja naurun takaa kuvittelin näkeväni hänen kasvoilta ilmeen: "ei saatana".

Yhtäkkiä mun elämä pyöri pelkästään kuukautiskierron ja kusitikkujen ympärillä. Hullua tai ei, mä nautin siitä ihan älyttömästi. Latasin puhelimen täyteen kierron seurantaan sopivia sovelluksia ja lemppariksi niistä jäi Flo. Joka päivä kirjasin kaikki mahdolliset nipistykset ja krampit vatsa-alueella, minkälaista limaa vuodin, millainen mieliala mulla on ja jopa oman ulosteen koostumuksen. Kyllä - sovellus halusi tietää myös tämän.

Näiden tietojen perusteella sovellus laski milloin mulla olisi ovulaatio, eli hedelmällisimmät päivät ja mahdollisuus tulla raskaaksi. Se ei kuitenkaan riittänyt mulle. Sen lisäksi pissasin purkkiin parhaimmillaan kolme kertaa päivässä ja uitin ovulaatiotestejä pissassa. Sit unohdin ne kusiset tikut vessan lavuaarille ja Toni meinasi oksentaa. Kaikki sen vaivan arvoista, koska se toimi.




𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶


Saattaisit pitää myös näistä:




Yksityinen ultra - kannattaako siitä maksaa?

1 kommentti:

Raskausviikko 17. Raskaudesta on kulunut noin 40% ja vauva alkaa kuulla ääniä kohdun ulkopuolelta. 

Thaimaan matkalla raskausviikolla 16 aloin tuntemaan vauvan liikkeitä selkeesti silloin kun makasin mahallaan. Tuntui kun vatsan alla olisi ollut nyrkin kokoinen möykky mikä muljui vimmatusti. Koetin usein kädellä vatsan päältä, mutta ei liikkeet vielä niin vahvoja ole että ne käteen tuntuisi. Mahallaan makaaminen alkaa olla usein tosi epämiellyttävää kasvavan vatsan takia. 

Yhtenä iltana kun istuttiin hotellin uima-altaalla tunsin menkkamaista kipua vatsassa ja selässä, se pelästytti todella. Hetken päästä alkoi tulla harjoitus-supistuksia ja aloin olla paniikissa. Makasin koko yön hotellissa kyljelleen kivuissa ja heräilin tunnin välein tarkistamaan vuodanko verta. En vuotanut. Aamulla olo oli parempi, mutta pelko oli jo hiipinyt takaraivoon ja sain supistuksia vielä muutamana päivänä sen jälkeen. Sairaalaan en missään nimessä halunnut Thaimaassa ennen kuin olisi ihan pakko. Loppu lomasta oli hankala nauttia koska ajatukset pyöri kokoajan vauvassa ja niissä kauhutarinoissa missä synnytys oli käynnistynyt tulehduksen takia ihan liian aikaisin. 


Onneksi vauva muistutti olemassaolostaan muljumalla iltaisin vatsassa ja aivan loman viimeisinä päivinä ihan yhtäkkiä mulle ilmestyi raskausmaha. Huvitti kauheesti, kun Toni oli vasta hetkeä aikasemmin sanonut että oon laihtunut reissussa, sitten yhtenä aamuna herään söpön vauvamasun kanssa enkä enää todellakaan näyttänyt laihtuneelle. Kotiin tullessa oli seuraava järkytys edessä - en mahdu enää kuin yksiin housuihin. 

Reissusta kotiuduttua varasin heti ajan yksityiselle ultraan kipujen takia. Halusin nähdä että vauvalla on kaikki hyvin. Käytiin samalla yksityisellä lääkäriasemalla silloin kun menkat oli pari viikkoa myöhässä. Aikaisemmin koetun keskenmenon takia haluttiin nähdä että onko kohdussa elämää.

Maksoin mielelläni ultran verran siitä että sain mielenrauhan ja pystyin jättämään koko taakan harteiltani kun kätilö ilmoitti että terve ja aktiivinen vauva siellä potkii. Vauva nukkui aluksi pää laskettuna istukan päälle, mutta kätilön tökkiessä vatsaa vauva vastasi tönäisyihin innoissaan. Raskausviikkoja oli 16+1 ja aikansa etsittyä kätilö sai vauvan hyvään asentoon ja siellä näkyi pieni poika - ihan niinkuin aavistin jo viikoilta 13 lähtien. Tonin ilme ja reaktio oli kaikista paras juttu. Meille tulee poika. 




𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶

Thaimaahan matkustus raskaana - kuinka selvisin

Ei kommentteja:






Thaimaahan raskaana - uhka vai mahdollisuus? Ehdottomasti molempia. Lähdettiin reissuun joulukuun puolivälissä, raskausviikkoja oli siinä vaiheessa 14. Oltiin just käyty Tonin kanssa niskapoimu ultrassa ja nähtiin siellä aktiivinen vauva joka oli kova liikkumaan ja touhuamaan kohdussa. Ihan uskomaton näky.

Mitä pitää ottaa huomioon kun matkustaa raskaana?

Alkuraskaus on herkintä aikaa ja silloin voi olla riski matkustaa, loppuraskaudesta et välttämättä saa lentolupaa ja synnytys voi käynnistyä kaukana kotoa. Meillä kävi tuuri, sillä kauan sitten varattu reissu osui juuri raskauden toiselle kolmannekselle mikä on parasta aikaa raskaudesta. Silti huomioitavia asioita on paljon, eniten mua jännitti ruoka ja hygienian taso etten saa mitään bakteeria tai virusta matkalla.

Valmistelut ennen matkaa:

Vakuutus. Suurin osa matkavakuutuksista ei kata raskauteen liittyviä kuluja matkalla. Tässä kannattaa olla tarkkana, ettei käy niin että joudut sairaalaan oksentelun takia ja vakuutusyhtiö väittääkin sitä raskauteen liittyväksi. Vauvalle on mahdollista ottaa oma syntymättömän lapsen vakuutus.

Lento. Se oli pitkä, puuduttava ja hemmetin raskas. Matkustettiin menosuuntaan 24h, sillä meillä oli 8h vaihto Moskovassa. Itku meinas tulla kun väsyneenä koitti etsiä hyvää asentoa tuolissa samalla kun takana istuva poika potki tuolia kun Chuck Norris konsanaan. Onneks Toni vaihto mun kanssa paikkoja ennen kun pinna paloi kokonaan. Tärkein juttu lennolle oli vetäistä tukisukat jalkaan estämään turvotusta ja veritulppia. Kannattaa myös ostaa kentältä purtavaa koneeseen, sillä ainakin mun mielestä lentokone ruoka oli niin kamalaa että mielummin olin nälässä.

Käsidesi. En mennyt minnekkään ilman omaa mini-käsidesipulloa! Ostin apteekista puolen litran käsidesipullon, mistä täytin pienempää 100ml pulloa jonka sai viedä koneeseen käsimatkatavaroissa. Aina ennen syömistä lotrasin käsidesiä ja pyyhin sillä myös limutölkkien kannet ja puhelimen näytön. Vessassa käynnin jälkeen myös desinfioin kädet huolella vaikka Thaimaassa oli yllättävän siistit vessat. Lisäksi mulla oli mukana desinfioivia liinoja millä oli kätevä pyyhkiä kädet jos niissä oli vaikka hiekkaa. Uskon että tää keino pelasti mut monelta ripulilta.

 


Ruokailu. Yksi tärkeimmistä asioista oli ottaa selvää mitä Thaimaassa voi syödä raskaana. Juttelin aiheesta neuvolalääkärin kanssa ja tein omia googletuksia. Aloitin kaksi viikkoa ennen reissua yliopiston apteekin maitohappo+precosa yhdistelmän ja Thaimaassa tuplasin annoksen.

Tässä tärkeimmät vätettävät asiat:


  • Kypsentämätön salaatti, tomaatti, kurkku tms. Ne usein pestään hanavedessä mikä ei Thaimaassa ole puhtain mahdollinen. Niissä asuu myös toksoplasmoosin riski mikäli niitä ei ole säilytetty ja puhdistettu oikein. 
  • Majoneesi, tarvitseeko tätä edes selittää? Paras kasvualusta bakteereille, varsinkin kun sitä usein säilytetään lämpimässä. 
  • Jäät, niistä kun ei tiedä onko vesi pullovettä vai eilisen uima-allas siivouksen jäljiltä. Thaimaalaisten oli hyvin hankala ymmärtää kun tilasin juomia "no ice". Joko juomassa oli jäät tai sitten tarjoilija luuli että haluan lämpimän juoman. 
  • Hanavesi, pesin hampaatkin ainoastaan pullovedellä.
  • Merenelävät. Näistä olen kuullut niin paljon kauhutarinoita kuinka on oksennus ja ripuli lentänyt että skippasin ne kyselemättä.
  • Katukeittiöt, niistä en uskaltanut tilata mitään koska lihat seisoi koko päivän +30 asteen helteessä ja kärpäset pörräsi ympärillä. Torilla mätänevän lihan pystyi haistamaan kauas.

Söin pelkästään hyvin kypsennettyä ruokaa, paistettua kanaa nuudeleilla ja kasviksilla tai riisillä. Tärkein ohje on että katso mitä suuhusi laitat. Yhtenä päivänä tilasin pasta carbonaraa ja annos näytti niin oksettavalle että se näky paloi mun verkkokalvoille. Tuskin syön pasta carbonaraa enää koskaan. 

Onneksi Thaimaalainen ruoka oli älyttömän hyvää! Siihen jäi niin kova himo, että ostettiin kasa mausteita kotiin ja päätettiin opetella kokkaamaan kunnon thaikkuruokaa. Länsimaalaista ruokaa ei kannata tilata, thaimaalaiset harvoin osaa valmistaa sitä vaikka paikallisen ruoan valmistuksessa he olivat mestareita. 

 

Hätävarjelun liioittelua tai ei, selvisin reissusta ilman yhden yhtää vatsatautia tai muutakaan epämukavaa. Kahdesti ripuloin, mutta sekin meni vartissa ohi.

Aktiviteeteistä vältin niitä missä kroppaan kohdistuisi tärähdyksiä, esimerkiksi se missä uimapatja kiinnitetään veneen perään ja vedetään pitkin merta. Ei kiitos. Skoottereilla ajeltiin pitkin Koh Lantan saarta ja voin sanoa, että pelkäsin kuollakseni suurimman osan ajasta. Istuin turvallisesti Tonin kyydissä kypärä tiukasti päähän köytettynä mutta paikallisten ajotyyli, vasemman puolinen liikenne ja kolme turistien ajamaa skootteri kolaria matkan varrella ei antanut mulle mielenrauhaa. Oli kuitenkin ihana nähdä koko saari omin silmin, ajella vanhaan kaupunkiin, rannoille ja nähtävyyksille.

Matka oli kaiken kaikkea rentouttava ja ihana. Sain ladattua akut oikein kunnolla lopputalven varalle. Thaimaalaiset on älyttömän palvelualttiita ja mukavia turisteja kohtaan eikä ruoka tai palvelut maksanut euroissa juuri mitään.




𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶














Me halutaan vauva

1 kommentti:

Me halutaan vauva. Tämä yhteen ääneen sanottu lause herättää paljon tunteita, ajatuksia ja kysymyksiä. Se on yksi isoimmista asioista mitä pariskunnat päättää yhdessä, se muuttaa koko elämän. Silloin päätin aloittaa kirjoittamisen, hankin hopeisen glitter päällysteisen muistikirjan josta tuli mun tärkein juttu ikinä. Keräsin siihen paljon tietoa raskautumisesta ja naisen kehon toiminnasta sekä kirjoitin omista ajatuksista ja tunteista. Tämä muistikirja piti mun ajatukset kasassa ja nyt päätin että haluan julkaista mun muistikirjan blogin muodossa. 

Et usko mitä kaikkea googletin vauvakuumeissani, miten uskomattomia juttuja löysin internetin ihmeellisestä maailmasta ja miten sairaaksi vauvakuume mut teki. Välillä itseäkin hirvitti että meneekö mun touhu jo pakkomielteen puolelle. Mutta nyt oon onnellisesti raskaana, itseasiassa parin viikon päästä on raskauden puoliväli. Yllätyksenä minulle tuli se, että raskaaksi tuleminen ei tapahdu aina niinkuin biologian tunneilla kerrotaan. "Mies työntää siittimen naisen emättimeen ja hupsista 9kk päästä syntyy vauva" - Joo toki tämäkin osio tarvitaan vauvan tekemiseen, mutta tiesitkö että yhden kuukautiskierron aikana on 20% todennäköisyys tulla raskaaksi? Ja tiesitkö että noin puolet raskauksista päättyy keskenmenoon ja suurin osa naisista ei edes tiedä olleensa raskaana koska veristä vuotoa on mahdotonta erottaa tavallisista menkoista. 

Näiden faktojen pohjalta päätin maksimoida raskauden mahdollisuudet ja etsin tietoa keinoista parantaa raskauden mahdollisuutta. Suurimmalla osalla ei ole mitään tieteellistä perustetta mutta monet naiset vannoo niiden nimeen. Eikä niistä haittaakaan ollut, mutta kerron aiheesta lisää myöhemmin.



𝐼𝒽𝒶𝓃 𝓂𝒶𝓂𝒾𝓃𝒶 - 𝒩𝒾𝒾𝓃𝒶